Venyttely

Venyttelyn puutteen ajatellaan usein olevan syynä erilaisille kehon kiputiloille tai heikentyneelle liikkuvuudelle.

Venyttelyäkin on monenmoista. Klassisin ajatus venyttelystä on staattinen venyttely, josta esimerkkinä jalan nostaminen suorana tuolille ja nojataan ylävartaloa eteenpäin – takareidessä tuntuu venytystä lähes kaikilla.

Dynaamisessa venyttelyssä ja esim. joogassa on jo mukana myös lihastyötä. Joogassa, hieman lajista riippuen, paljonkin.

Venyttelyn vaikutuksia terveyteen ja suorituskykyyn on tutkittu paljon.

Venyttelyllä on saatu aikaan lisää liikettä niveliin.  Tämän on kuitenkin todettu johtuvan pääosin lihasten tottumisesta venytykseen, ei niinkään muutoksesta lihaskudoksessa. (Lähde 1.)  Lihas-jänneyksikkö ei siis rakenteellisesti pitene, mutta kyseisessä hetkessä lihas ikäänkuin rentoutuu venytykseen ja nivelen liike lisääntyy. Vaikutus ei ole pitkäaikainen jos itse lihasrakenteessa ei tapahdu muutosta. (Lähde 2.)

Kokemamme kankeus ja kireys on usein vain tunne, johon vaikuttaa monisyinen yhdistelmä lihasheikkoutta, lihasten ylityötä, kehon mittasuhteita, palautumisen haasteita jne. Varsinainen lihaskireyskin on yleistä ja usein se löytyy muualta, kuin oireilevalta alueelta. Tällöin esimerkiksi hieronnasta voi olla suuri apu!

Miten sitten voimme vaikuttaa pysyvämmin liikkuvuuden lisääntymiseen tai ylläpitoon? Millä voisimme vaikuttaa itse lihaksen rakenteeseen?

Yllätys, yllätys…lihasvoimaharjoittelulla! Voima tuo myös liikkuvuutta! (Lähde 3. ja 4.)

Voimaharjoittelua aloittaessa ensimmäisen kerran tai pitkän tauon jälkeen tunnelma ei välttämättä parin päivän päästä treenistä kovin liikkuvainen ole, mutta lihasarkuudesta johtuva jähmeys talttuu pian kehon tottuessa harjoitteluun.

Jos rentoudut venytellessäsi ja saat venyttelystä hyvää oloa, on sille ehdottomasti paikka elämässäsi!

Välttämätöntä hyvinvoinnillemme staattinen venyttely ei ole. Liike on! Laajoilla liikeradoilla liikkuminen erityisesti, pysykäämme liikkeessä!

Lähteet:

1. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30412028/

2. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26642915/

3. https://link.springer.com/article/10.1007/s40279-022-01804-x

4. https://www.frontiersin.org/journals/physiology/articles/10.3389/fphys.2022.873370/full