”Pissa karkaa ja erkaumaa on edelleen vaikka harjoittelen, miksi?”

Lantionpohja on yksi osa monimuotoista keskivartaloa, vain yksi osa. Lantionpohjan rakenteiden tulisi reagoida vatsaontelon paineenmuutoksiin, kehoomme kohdistuviin tärähdyksiin, liikkeeseen ja liikkumiseen automaattisesti ilman erillistä, tietoista, sytytystä.

Suorien vatsalihasten välisen jännesauman venyttyminen, erkauma, on luonnollinen ilmiö jokaisen äidin kohdalla raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Jännesauman lisäksi myös lihakset venyttyvät. Vatsanseinämän kudosten palautuminen on hyvin yksilöllistä ja ns. normaalin palautumisajan kirjo on laaja.

Arkemme sisältää monipuolista keskivartalon käyttöä…nostamme, kannamme, nousemme, työnnämme, siirrämme jne. Myös suorat vatsalihakset ovat tällöin käytössä väistämättä. On kuitenkin hyvin yleistä, että venyttyneeseen vatsanseinämään on haastavaa saada yhteyttä. Keskivartalo ei tunnu omalta, voimaa ei löydy ja selkä väsyy.

Onko siis syytä välttää suorien vatsalihasten treeniä? Ei toki!

Keskivartalon lihaksisto on mukana kaikessa mitä teemme joka tapauksessa. On kuitenkin merkityksellistä kuinka me kehoamme käytämme treenin aikana ja mitä liikkeitä ja liikevariaatioita valitsemme, jotta vatsanseinämän lihaksisto jaksaa osallistua työhön ja ajan myötä vahvistua.

Erityisesti raskauden ja synnytyksen jälkeen monelle äidille on haastavaa valjastaa keskivartalon voimaa hyötykäyttöön, vaikka se on aivan hyvin mahdollista ohjauksen tuella. Ei siis ole ihme, ettei virtsankarkailu ole helpottunut pelkillä lantionpohjan lihasten treeneillä tai vatsanseinämä vahvistunut ns. syvien vatsalihasten harjoitteilla. Kehomme tarvitsee monipuolista kuormitusta, jotta treeni tukee liikkuvaa elämäämme.